Hyväksi puhujaksi synnytään – näin ajattelee moni. Vielä useampi ajattelee: ”Minä en ole hyvä puhuja”. Nämä ennakkoajatukset liittyvät kuitenkin itse puheen sijaan puhujaan. Jokainen voi olla hyvä puhuja – tarvitaan vain hyvä puhe!

Hyvän puhujan myytti

Puheen ensisijainen tarkoitus on välittää kuulijalle jokin viesti. Jotta viesti välittyisi, kuulijan täytyy toki ”olla kuulolla”, mihin puhuja voi vaikuttaa asemallaan, olemuksellaan tai tyylillään. Mutta ilman asiaankuuluvaa ja osuvaa sisältöä kyseessä on ennemminkin esitys tai show – ei puhe.

Jokaisen hyvän puhujan takana on hyvä, valmisteltu puhe.

Puheen pyhä kolminaisuus

Hyvä puhe on kuin hyvä biisi: periaatteessa ei ole väliä, kuka sen esittää, sillä sen sanoitus, sanoma, riittää tekemään siitä erinomaisen. Mutta hyvä puhe eroaa hyvästä biisistä siinä, että puhe riippuu asiayhteydestä tai tilaisuudesta, jossa se pidetään. Hyvä puhe huomioi myös kuulijat ja puheen fyysisen pitopaikan. Hyvässä puheessa on myös ripaus puhujan persoonaa.

Puhetta laatiessasi mieti:

  • mikä on puheen tarkoitus (aihe),
  • kenelle puhut (sisällön osuvuus),
  • millainen on puheen pitopaikka (tilaisuus),
  • minkä viestin haluat välittää (sanoma),
  • millaisen kädenjäljen haluat jättää itsestäsi puheeseen (ainutlaatuisuus),
  • kenen suulla puhut (uskottavuus).

Hyvä puhe huomioi tilaisuuden, kuulijat ja puhujan.

Pääasia

”Hyvä puhe on riittävän lyhyt”, on eräs tuttavani todennut. Hyvän puheen pituuden määritelmä on laadullinen, ei määrällinen. Sen määrittelee puheen sanoma – ei rivi- tai aikamäärä. Vaikka kuulijalla on rajallinen (inhimillinen) kyky ja kapasiteetti kuunnella keskittyneesti, tähän voi puhujana suoraan vaikuttaa:

  • rakentamalla puheen koukuttavaksi (aloitus, keskivaiheen herättely(t), lopetus),
  • ”osumalla yleisöön” (sisällön kohdentaminen ja räätälöinti),
  • pääsemällä pian asiaan ja pysymällä siinä (tarkoitus ja tavoite),
  • sisäistämällä itsensä puheeseen (persoonallisuus ja ainutlaatuisuus),
  • antamalla kuulijalle ajattelemisen aihetta (kuulijan haastaminen ja aktivointi).

Erään arvostamani luennoitsijan sanoin:

”Jos sinulla on jotain sanottavaa, sano se, ja sitten lopeta.”

Sivuseikka

Jokainen jännittää puheen pitämistä ja esiintymistä: toinen enemmän, toinen vähemmän. Yksilöllisille reaktiotaipumuksille ja temperamentille ei voi paljoa mutta käytännön toteutukselle ja suhtautumiselle voi.

Kuulijalle puhujan jännitys ja sen mahdollinen näyttäytyminen on sivuseikka. Hän on tullut kuulemaan puheen sanomaa, ei katsomaan virheetöntä esitystä. Luota tähän – luota itseesi.

Kun valmistelet puheesi huolella, olet valmis pitämään sen – ja tulet onnistumaan siinä!

Kun tiedät, mitä aiot sanoa, ei tarvitse jännittää.

P.S. Vinkei auttaa koukuttamaan kuulijan eli laatimaan erinomaisen puheen ja preppaamaan sen pitämisessä – ota yhteyttä!

puhe