Kuulin sattumalta viereisen lounaspöydän ääressä käydyn keskustelun graduvaiheeseen liittyen. Joukko eri vaiheessa olevia opiskelijoita kävi läpi omia ja kanssaopiskelijoiden ajatuksia gradun teosta, ja puheeksi tuli useamman kerran termi graduahdistus. Eräs opiskelija esitti ajatuksen, että graduun liitetään puolin ja toisin suuria odotuksia – aivan turhaan. Kanssalounastajat olivat yhteneväistä mieltä.
Jari Sinkkonen on hyvin kuvannut sitä, mistä/miksi stressi syntyy. Ihminen stressaantuu, kun
a) odotukset häntä kohtaan ovat ylipäänsä epärealistisia ja/tai
b) kun omat voimavarat eivät riitä täyttämään itse tai ulkoapäin asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia.
Myös tietynlainen hallinnan tunne liittyy stressin kokemukseen: mitä enemmän tuntee, että itse voi vaikuttaa asioihin, sitä epätodennäköisemmin asiasta/tilanteesta stressaantuu.
Eipä siis ihme, että opinnäytetyö näyttäytyy jo etukäteen stressiahdistusmörkönä.
Stressiahdistusmörön karkoitukseen suosittelen seuraavia pohdintoja:
Kohtuulliset odotukset
Mitä odotan itse? Mitä muut odottavat? Miten nämä eroavat toisistaan ja mitä asialle kannattaa tehdä?
Loppujen lopuksi kyseessähän on ”vain” opinnäytetyö. Pääodotus ja -tavoite on saattaa opinnot päätökseen – sekä opiskelijan että oppilaitoksen näkökulmasta. Ja tärkein odotusten asettaja on kuitenkin minä itse.
Omat voimavarat
Mikä on kokonaistilanne elämässäni? Paljonko aikaa ja paukkuja minulla on laittaa? Mikä on olennaista?
Elämä on kokonaisuus, jossa opinnäytetyö on pikkupikku siivu. Opinnäytetyölle ei kannata antaa pikkusormea enempää ja sekin hallitusti ja rajatusti – muun elämän ympärillä tukemana.
Pallo hallussa
Älä hämäänny – mistään. Opinnäytetyön edetessä uusia vaatimuksia satelee, takavasemmalta kaartaa eteesi hidastustöyssyjä, ohjaaja tuntuu välinpitämättömältä, aihe lakkaa kiinnostamasta, flunssa iskee jne. Päätä jo alussa, että sinä olet tämän projektin päällikkö ja että viet sen maaliin – tuli mitä tuli.
Äläkä kainostele pyytää apua. Apua on olemassa ja sitä saa. Joskus pelkkä tieto siitä riittää vierittämään ison kiven ja taakan pois painamasta ja hidastamasta.