Pian 3-vuotisen Vinkei-urani aikana olen tehnyt konkreettisia havaintoja siitä, miksi ja mihin minua tarvitaan. Miksi kukaan maksaisi siitä, että saa ohjausta opinnäytetyöhönsä tai opintoihin ylipäänsä – sitähän on kaikille saatavilla ilmaiseksi!
Kysyin kerran eräältä viisaalta ja kokeneelta psykologilta, mihin enää tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa – kaikkihan on netissä. Hän vastasi:
”Ihminen ei ole muuttunut mihinkään, vaikka ympärillä oleva maailma kaikkine tekniikkoineen on. Edelleen ihminen kaipaa ihmistä – ei konetta tai järjestelmää. Voimme etsiä netistä tietoa, mutta se ei koskaan korvaa ihmistä – kannustajana, innostajana, ongelmien ratkojana, ideoijana ja ajatusten selkiyttäjänä.”
Opinnäytetyön ohjaajan tehtävä on moniulotteinen. Ohjaaja on vankka asiantuntija, joka haastaa opiskelijaa kriittiseen ajatteluun ja älylliseen ponnisteluun aiheen tiimoilta. Toisaalta ohjaajan tuki, kannustus sekä ohjaava ja eteenpäin vievä palaute ovat olennaisen tärkeitä prosessin tarkoituksenmukaisen etenemisen kannalta.
Omien havaintojeni mukaan ohjaajan tärkeitä ominaisuuksia ja tehtäviä ovat:
- Palautteen antaminen (kannustava, rakentava, eteenpäin vievä),
- Asiantuntijuuden ja ammattiosaamisen jakaminen (”mestari-kisälli-asetelma”),
- Haasteiden ja ongelmien ratkominen yhdessä opiskelijan kanssa (hoksauttaminen, ideointi),
- Avoin ja kunnioittava suhtautuminen (välitön vuorovaikutus, yksilöllisyys),
- Säännöllinen ohjaus (yhteisesti sovittu aikataulu ja suunnitelma, sitoutuminen),
- Kiinnostus opiskelijaa kohtaan (innostuksen ylläpitäminen, tuki).
Mielestäni kaikki ohjauksen parissa työskentelevät tekevät kutsumuksellista työtä, johon liittyy iso vastuu: työn keskeinen tavoite on auttaa ohjattavaa eteenpäin, olipa tilanne, asetelma tai aika mikä hyvänsä. Tällaisessa työssä ei voi (eikä saa) olla leipääntynyt – joka päivä joka ohjattava ansaitsee parasta antia, mitä ohjaajalla on annettavana.
Usein (ja poikkeuksetta kaikkien asiakkaideni kohdalla) kuitenkin kuulen, että
- ”Ei ohjaajalla ole aikaa”
- ”En saanut mitään konkreettisia vinkkejä, että pääsisin eteenpäin”
- ”Ei ohjaajaa kiinnosta”.
Opinnäytetyön ohjaajan ei tarvitse olla superihminen – riittää, että hän on ihminen ihmiselle, ohjaaja ohjattavalle. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että ohjattavalla on olo, että hän voi luottaa sekä ohjaajaansa että itseensä: ”kyllä tämä valmistuu, kyllä tämä onnistuu!”