Alku – aina hankalaa?

Aloittaminen, ryhtyminen – se on usein työläin vaihe. Liikkeelle pääseminen edellyttää aloittamista vastustavan voiman voittamista. Mutta vauhtiin päästyäsi liikkeen ylläpitämiseen tarvitaan vähemmän voimaa kuin liikkeen aikaansaamiseksi. Kun olet päässyt liikkeelle, pysy siis liikkeessä! Näin lepokitkaa ei tarvitse voittaa uudelleen ja uudelleen ja hukata omaa energiaa.

Parhaimmillaan opinnäytetyö on onnistunut oppimisprosessi – ei pelkkä pakollinen osa tutkintoa, suoraviivainen eteneminen lähtöpisteestä päätepisteeseen. Opinnäyte on kirjaimellisesti osoitus oppimastasi kirjallisen tutkielman muodossa. Opinnäyte on opintojesi lopputyö – ja samalla alku työlle!

Parhaimmillaan koko opintopolkusi etenee johdonmukaisesti kohti opinnäytetyötäsi opintojen loppuhuipennuksena: perusopinnot muodostavat vankan kivijalan, jonka päälle alat rakentaa erityisosaamista syventävien opintojen muodossa. Opinnäytetyön aihe löytyy luontevasti pääaineesi tiimoilta – ehkäpä ajankohtaisen ja (tieteellistä) mielenkiintoa herättävän tilaustyön muodossa. Liikkeelle lähteminen on helpompaa, koska tavallaan olet jo liikkeellä – alkusysäys on valmis! Tämähän on helppoa!


Aloittaminen edellyttää selkiintynyttä motiivia – ”miksi” –  sekä päättäväisyyttä ja rohkeuttakin. Opinnäytetyöprojektia hahmotellessa on olennaista selvittää itselleen, miksi työhön on ryhtymässä. Pelkkä puhdas pakko ei välttämättä riitä pitovoiteeksi, kun alkaa lipsua. Motiivia voi hakea myös kiertoteitse: mitä jos en tee lopputyötä ollenkaan, entä jos lykkään lopputyön tekemistä, mitä jos jätän työn kesken.

 

Keskeistä alkuun pääsemisessä

”Jos minua vaadittaisiin maisterihautomokokemukseni pohjalta nimeämään kaikkein ratkaisevin gradun tekemisen vaihe, tökkäisin empimättä etusormeni graduprosessin alkuun, tutkielman ensiaskeliin, jossa koetat pääsi puhki raapien synnyttää työllesi tolkullista aihetta.” – Prof. Juha T. Hakala

Professori Hakala (Uusi graduopas 2008) korostaa tutkittavan aiheen merkitystä neljältä kantilta tarkasteltuna: Mikä on aiheen

  • tutkittavuus,
  • kiinnostavuus,
  • hyöty ja
  • ajankohtaisuus.

Alasta ja vallitsevasta ajasta riippuen opinnäytetyön aloittaminen on kuitenkin usein varsin työlästä: mistä löytää merkityksellinen aihe, kuka on työni ohjaaja, miten työ pilkotaan järkeviksi osakokonaisuuksiksi jne. Tällöin kannattaa pitää tiukasti katse kiekossa ja keskittyä oleelliseen.

I Asettele askelmerkit (suunnitelma),

II pilko ongelmat ratkaistavan kokoisiksi palasiksi (osatavoitteet) ja

III ponkaise liikkeelle (toteutus).

Ja muista pitää katse riittävän pitkälle horisonttiin kohdistettuna, ettei häämöttävä maali (päämäärä) kertaakaan karkaa näköpiiristä.

Apua opinnäytetyön aloittamiseen

Elämä on sarja matkoja. Etappi kerrallaan on tehtävä valintoja ja päätöksiä – asetettava osatavoitteita ja edettävä suunnitelmallisesti. Tätä on myös kaikki opiskelu ja uralla eteneminen.

Matkalla on viisasta hyödyntää oppaita, neuvonantajia ja tukijoita – näin myös opinnäytetyötä tehdessä. Kun jaat kokemuksesi muiden kanssa, saat työstäsi enemmän irti. Samalla syvennät oppimiskokemustasi, tehostat työskentelyäsi ja nopeutat etenemistä.

Lähde matkalle!
Tee siitä itsesi näköinen.
Näet. Koet. Opit.
Nautit.
Onnistut!

Ohjaus on olennainen osa mitä tahansa onnistunutta projektia ja prosessimaista työskentelyä. Vaadi riittävää ja laadukasta ohjausta – sinulla on siihen oikeus! Vinkei auttaa täydentämään oppilaitoksen ohjausta, mm. prosessimaisesti ohjaten, eteenpäin vievää palautetta antaen, innostaen ja loppusilauksessa auttaen.

Vinkei auttaa edistämään opinnäytetyötäsi ja tekemään matkastasi mahdollisimman mielenkiintoisen, mielekkään ja menestyksekkään!

Työn suunnittelu

Aluksi kannattaa hahmotella itselleen pelikenttä, jolla omaa opinnäytetyötä työstetään. Erilaisten rajapintojen ja sidosryhmien tarkasteleminen ja niiden merkityksen oivaltaminen auttaa liittämään oman työn osaksi isompaa kokonaisuutta, mikä lisää työn merkityksellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Huomaat, että opinnäytetyösi ei ole ”pelkkä” opinnäytetyö, vaan oma tutkimusnäkökulmasi käsiteltävään aiheeseen – mahdollisesti alkusysäys jollekin tulevaisuuden tutkimuskohteelle!

Työtä rajoittavat mm.

  • tutkimuksen luonne
  • mahdollisen työn tilaajan odotukset (esim. jos työ tehdään jollekin yritykselle)
  • tutkinto-ohjelmakohtaiset vaatimukset ja edellytykset työn rakenteen ja muodon suhteen.

Työtä tukevat erilaiset tiedonhankintapalvelut (esim. oppilaitosten kirjastot, kurssit jne.) sekä aiheesta aiemmin julkaistut tutkimukset ja muut opinnäytetyöt.

Omia työskentelyprosesseja kannattaa tarkastella kriittisestikin: mikä tehostaa ja edistää työskentelyä, mikä hidastaa ja viivästyttää. Suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, keskittyminen ja ajan hallinta – panosta näihin. Työ etenee vaivattomimmin, kun keskityt oleelliseen ja karsit turhan pois – sekä työskentely-ympäristöstäsi että työn sisällöstä.